Yhtenä päivänä hän lähestyi minua vienolla toiveella. Voisiko joskus aamulla saada vohveleita? Katos kun kyllä muut äidit ehtii aamulla nitä lapsilleen tehdä, niin miksei se meillä onnistuisi? Pieni haaste kuulsi läpi lauseen...
Kas, sopivasti löytyi kauppareissulta suloinen vohvelirauta. Illalla iloisin mielin nukkumaan mennessä mietein, että aamulla lapsia odottaakin mukava yllätys lämpimien vohveleiden muodossa.
Aamulla siis taikinan tekoon. (Sen olisi voinut viisaasti tehdä jo illalla valmiiksi.) Ei siinä mitään, vohvelit onnistui ja sain ne tarjolle asti, kunnes tilauksen tekijä ilmeistyi keittiöön. Toki ilahtuneena aamiaisvohveleista, mutta sitten tuli murska-arvostelu.
"Ai, onkos tuossa pakastemansikoita? Tuoreet olisi makeampia. Amerikassa näihin yleensä laitetaan vaahterasiirappia, meillä ei taida olla?"
Ok, kärjistin. Kyllä ne meni alas pakatemansikoidenkin kanssa, ilman vaahterasiirappia.
ARGH.
Vohveita olkaa hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti