lauantai 11. huhtikuuta 2015

Tässä kuuluisi olla naseva otsikko

Viikkokatsaus...

Aamulla havahtuu vierustoverin tiukkaan otteeseen samalla kun tajuaa, että valo pilkistää verhon raosta. Onnentunne. Kevät on täällä. Ja Hän on tuossa.


Iskän auto ajaa pihaan. Joka aamu, huolehtii lopusta aamujen rutineista, kun itse pitää kiiruhtaa duuniin. JOKA AAMU, pyyteettömästi, luotetttavasti ja omasta tahdostaan. Arjen luottopakkini, vaikka oma tähteni on hieman himmennyt esikoisen myötä, ei se hävinnyt ole.

Lapset, nuo omatekemät tähteni. Niin erilaiset. Vaikka kuinka yritän heitä kasvattaa, he tekevät sitä mulle vähintään samalla mitalla. Maailman suurin rikkaus.

Ääretömän paskamainen viikko. Kuka aavisti sen? Äiti. Olen aiemminkin sanonut tämän, sanon uudestaan. Pelkkä ääni saa jo fiiliksen muuttumaan. Jopa ajatus siitä, että miten äiti tässä kohtaa reagoisi, helpottaa oloa. Puhelun jälkeen olen vahvempi. Miten se sen tekee????

Veljeni, kaukana? Ehkä, mutta ei koskaan oikeasti.

Viikkokatsaukseen mahtuu myös uusi Rukan ajotakki, hiukan pinnallista? Joo, eikä hiukan, ei sovi tähän blogiin, eikä muuta maailmaani paremmaksi.

Mutta tiedän ketä muuttaa tämänkin viikon paremmaksi.  Mr. R.  Viikkokatsauksen stara. Tämänkin viikon.




Aika moni. Yök.


- Päivi-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti