torstai 17. syyskuuta 2015

Voihan kasvissosekeitto

Kasvissosekeitto on hyvää. Parasta olen saanut Annin kummitädin tarjoamana joskus vuosia sitten. Terveiset sinne.

Mutta kotona olen tehnyt useastikin. Hyvää sekin. Mutta ilmeisesti mitään miesruokaa se ei ole. Tai sitten duunista palaava sudennälkäinen mies ei koe kasvisvaihtoehtoa omakseen. Eikä lapset.

Seuraava tapahtumasarja on täysin kuvitteellinen. Tai no ei ole, mutta toivoisin sen olevan.

- Noniin, nyt ois ruoka valmista. SYÖMÄÄN!!!!!

Eka jäsen valuu keittiöön.

- En syö keittoja. Laisinkaan.

Kaksi muuta, pätkä ja pitkä tulee yhteistuumin.

- Ei oo nälkä. Söin mummilassa, siellä oli sitä ja tätä ja tota ja sitten vielä mummi laittoi lisäksi muutamaa muuta sorttia. Toteaa pätkä.

Aha, okei.

- Missä muu ruoka on, kun tässä kattilassa on vaan kastike? Kysyy hämmästynyt pitkä.

Apua. Anna mun kaikki kestää. Taitaa pukata päälle keskivaikean harmituksen. Ei vais, onhan aina tervetullut vaihtoehto vaihtaa kokkia.




Makoisaa keskiviikkoa.


-Päivi-


p.s. kitchen is closed

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti