Miksei aina voi olla perjantai ja ruokatreffit?

Alkavan viikonlopun juhlapäivä. Viikko on pulkassa ja työt on tehty. Ainakin ansiotyöt.

Perjantai-illan tunnelmassa on jotain erityistä. Alitajuntainen tieto siitä, että koko viikonloppu on vielä edessä, on huumaava. Vaikka perjantaina on vielä viikon väsymykset mukana matkassa, se ei tunnu lainkaan niin väsyttävältä kuin vaikka torstaina.
Tieto siitä, että seuraavana aamuna ei kello kalkata, saa hymyn huulille ja mielen heittämään hurraavoltteja.
Sattuneesta syystä meillä tehtiin joulusiivoa vastaava siivo jo viikolla, tänään ei tarvitse huolehtia siitäkään.
Olen järkännyt ruokatreffit koko perheen jäsenistölle. Kutsussa velvotetaan saapumaan keittiöön tiettynä aikana ja tiettyä hommaa tekemään. Perjantai-illan safkat tehdään siis porukalla ruokatreffien merkeissä. Kutsussa oli asuna "casual".
Nähtäväksi jää, miten neljä kokkia suoriutuu annetuista tehtävistä. (Ja kutsussa ilmoitetusta paikallaoloajasta.) Pointtina tässä ei ole se, että ruuan valmistus ei jäisi ainoastaan itselle, vaan se, että meillä on aikas hauskaa yhdessä ahtaassa keittiössä. Kokkaus saattaa muuttua hetkessä karhupainiksi tai hillittömäksi nauruksi. (Yleensä jonkun perheenjäsenen kustannuksella.) Pääasia on, että oli lopputulema mikä tahansa, se on tehty yhdessä.  Topchef apukeijoineen loihtii tänään makoisaa pastaa, josta resepti täällä KLIK
Marian resepteihin ei tule pettymyksiä. Valkosipulin ystävät, kokeilkaa myös tätä: KLIK leipä on ihanaa, kuin myös tuo salaatti.

Erityisen mukavaa ja rentoa perjantai-iltaa! Pitäkää hauskaa!!!!

TIRSK!!! Toisinaan ei ihan ehdi koko petiä petaamaan uusiin petivaatteisiin, kun apulainen simahtaa.


-Päivi-